Jan Kenneth Weckman: Maalauksia
Jan Kenneth Weckmanin maalaukset luovat polkuja kauneuteen ja totuuteen
Jan Kenneth Weckmanin maalausnäyttely on esillä Turun Taidekappelissa marraskuussa, 31.10.–29.11.2026. ”Temaattisesti yhdistelen ikonitaiteeseen vieviä polkuja aikomatta perille. Teokset jättäytyvät tulkinnassani olemisen rajan tälle puolelle”, taiteilija kuvailee.
Avajaiset tiistaina 3.11. kello 18. Avajaisiin on vapaa pääsy.
Jan Kenneth Weckmanin mielestä modernin taiteen perinteisiin kuuluu pyrkimys purkaa auktoriteetteja sopivalla kritiikillä sekä kulttuuriin ja yhteiskuntaan taiteen keinoin suunnatulla arvostelulla. ”Satiiri ja irtiotto vallitsevasta vallasta – niin hengellisestä kuin maallisesta – on monesta syystä taiteellinen hyve. Taiteelle on annettu vapaus kritisoida vallassa olevia. Narrin päivä on taiteessa joka päivä”, hän miettii.
”Ellei halua olla ironinen, saatikka satiirinen, mitä mahdollisuuksia on? Kauneus on modernin taiteen kannalta ongelmallinen vaatimus. Entä totuus, hyvyys ja rakkaus? Huomaan puhuvani maalaustaiteesta ja huomaan miten kapeaksi käy tie. Näyttelyni ei pitäisi kaivata selityksiä. Mennyt maailma sisältää modernin kauneuden esimerkit.”
Jokainen meistä käyttää teoksen omaksumiseen kahta vuorovaikutteista näkökulmaa, muotoa ja teemaa. ”Temaattiseesti yhdistelen ikonitaiteeseen vieviä polkuja aikomatta perille. Teokset jättäytyvät tulkinnassani olemisen rajan tälle puolelle. Transkendenssiin tarvitaan kertomuksia ja uskoa, kuvia ja kaanonia. Ensin on tarkasteltava teosta ikään kuin itsenään. Minunkin. Viimeistelyyn vaaditaan valintoja, sommittelua, rajaamista ja osoittelua. Sellaisia ovat teosnimi ja esimerkiksi nämä rivit”, Weckman avaa.
Kymmenen maalauksen näyttelyn rinnalla Weckman esittää Pyhän Kolminaisuuden ikonin, jonka on maalannut hänen puolisonsa Aila Sundell-Weckman. Ikoni esittää kolmen henkilön vierailua Abrahamin ja Sarain luona Mamren Tammistossa. Kuva on tuttu Tarkovskin elokuvasta Andrei Rublev. ”Yhteen teokseeni, Hagios Oros, puolisoni maalaa Jumalanäidin ikonin. Athosvuoren luostariyhteisöjä kutsutaan Jumalan Äidin Puutarhaksi”, Weckman kertoo.
Jan Kenneth Weckman (s. 1946) on turkulainen graafikko ja taidemaalari. Hän aloitti uransa vuonna 1969, näyttelyllä Helsingissä Galerie Strindbergissä. Weckman on esitellyt teoksiaan etupäässä kotimaassa gallerioissa ja museoissa. Teoksia on lukuisissa museo- ja yksityisissä kokoelmissa, kuten Kansallisgalleriassa, Amos Anderson rahastossa, nykytaiteen museo WAM:issa, Aboa Vetus & Ars Nova -museossa, Turun Taidemuseossa, Rovaniemen taidemuseossa, Saastamoisen ja Wihurin taidekokoelmissa, Statens Konstrådissa sekä Moderna Museetissa Tukholmassa.
Jan Kenneth Weckmans målningar skapar vägar till skönhet och sanning.
Att på lämpligt sätt kritiskt demontera auktoriteter och med konsten medel ifrågasätta kultur och samhälle hör till den moderna konstens traditioner. Satir och frikopplingen från hegemonier (andliga och sekulära) är på många vis en konstnärlig dygd. Konsten har fått rättigheten att bedöma makthavande. Alla dagar är narrens dag i konsten.
Ifall man inte vill vara ironisk, än mer, satirisk. vilka möjligheter ges? Skönheten är ett krångligt krav med tanke på den moderna konsten. Men sanningen, godhet och kärlek då? Lägger märke till att jag talar om målarkonsten och ser att vägen smalnar. Min utställning borde inte kräva förklaringar. Det förflutna bär exempel på den moderna skönheten.
För att tillägna sig ett konstverk brukar vi alla två ömsesidiga synvinklar, form och tema. Jag kombinerar vägarna i riktning mot ikonkonsten utan att söka nå fram. I min tolkning förblir verken på denna sida gränsen om det existentiella. För transkendensen behövs tro och berättelser, bilder och kanon. Först måste man betrakta verket i sig. Även jag. Sedan krävs beslut, komposition, gränser och hänvisningar. Sådana är till exempel verkets titel och dessa rader.
Vid sidan av tio målningar visas Den heliga treenighetens ikon, målad av min gemål Aila Sundell-Weckman. Ikonen visar tre personer gästande Abraham och Sara i Mamres lund. Bilden är bekant från Andrei Tarkovskis film Andrei Rublev. I ett av mina verk, Hagios Oros, målar hon Gudsmoders ikon. Klosterväsendet på Athos berget bär på namnet” Gudsmoders Trädgård”.
Jan Kenneth Weckman verkar som grafiker och målare i Åbo, född 1946, med start år 1969, Galerie Strindberg, Helsingfors. Weckman har visat sina verk främst i hemlandet, i gallerier och museer, representerad i flere musei- och privata samlingar, såsom Nationalgalleriet, Amos Andersons fond, WAM museet, Aboa Vetus Ars Nova, Åbo konstmuseu, Rovaniemi konstmuseum, Saastamoinen och Wihuri konstsamlingar, Statens Konstråd och Moderna Museet, Stockholm.
Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli
Seiskarinkatu 35, Hirvensalo, Turku
Toiminnanjohtaja Aira Kuvaja: p. 0440 550 370, taide.kappeli@gmail.com
Avoinna ti–ke ja pe 11–15, to 11–18.30, la-su 12–15. Pääsymaksu 7,5/5 €.
Huom! Tarkista kalenteri yksityistilaisuuksien varalta: https://www.taidekappeli.fi/yhteystiedot/