TAIDEKAPPELIN TARINA
Todeksi muuttunut unelma
Taidekappeli antaa tilaa taiteelle – kuville, sävelille, sanoille. Se on arkkitehtuuriltaan pienintä yksityiskohtaa myöten jo itsessään taideteos.
Unelma
Ajatus taidekappelista syntyi jo vuonna 1963 nuoren abiturienttipojan pohdintojen tuloksena; millä tavalla suurta Sanaa pitäisi viljellä ja pitää esillä niin, että se puhuttelisi silmiä, sielua ja sydäntä?
Pohdintojen päätteeksi poika alkoi hahmotella mielessään erikoista rakennelmaa, taidekappelia, jossa kaikkien taiteenlajien keinoja käyttämällä saadaan välitettyä toivoa ja iloa ihmisten elämään.
Toteutuminen
Kannatusyhdistyksen perustaminen
Marraskuussa 1991 pidettiin tilaisuus, jossa arkkipiispa John Vikströmin johdolla teologian tohtori Risto Cantell, toimitusjohtaja Kari Ojala ja taiteilija Hannu Konola – kappeli-idean isä – keskustelivat kappelihankkeesta. Visiota kappelista lähdettiin viemään eteenpäin perustamalla kannatusyhdistys, jonka puheenjohtajaksi kutsuttiin maaherra Pirkko Työläjärvi. Kappelin hallituksen puheenjohtajaksi pyydettiin silloinen Turun tuomiorovasti Jukka Paarma.
Tammikuussa 1996 ratkesi arkkitehtikilpailun tulos. Sanaksenaho Arkkitehdit voitti kilpailun ylivoimaisesti ehdotuksella Ikhthys.
Päätös rakentamisesta
Kappelille oli saatu ainutlaatuinen suunnitelma, mutta rakennusrahaston kokoon haaliminen osoittautui yllättävän työlääksi lamaa seuranneina vuosina. Välillä näytti uhkaavasti siltä, että hanketta ei voida varojen puutteessa toteuttaa. Vihdoin vuonna 2003 kappelin hallitus melkoiset riskit ottaen uskalsi sinetöidä rakentamispäätöksen puheenjohtajansa Pekka Soinin myötävaikutuksella. Saman vuoden elokuussa aloitti rakennustoimikunta työnsä puheenjohtajanaan hyvin merkittävän työn tehnyt Hannu Nieminen.
Rakennusvaihe
Rakennustyöt alkoivat 24.4. 2004, ja taidekappeli vihittiin käyttöön helluntaina 15.5.2005. Rakennusurakoitsijana toimi Hartela Oy ja vastaavana mestarina rak.mest. Henrikki Hirvelä.
Kun käytännön työ toi eteen kysymyksiä, arkkitehti poikkesi työmaalle sopimaan niistä paikan päällä. Sanaksenahoa avustivat arkkitehdit Pirjo Sanaksenaho (Papunen) ja Enrico Garbin. Lasityöt/veistokset ovat taiteilija Hannu Konolan käsialaa, ja akustiikan on suunnitellut arkkitehti Alpo Halme.
Lue lisää Taidekappelin rakennusvaiheista Pyhä kaunis kala -taidekirjasta:
TUOTTEET
ARKKITEHTUURI
Kuin kuparikylkinen kala tai aaltojen vihreäksi huuhtoma, nurin käännetty vene
Kreikankielen sana Ikhthys, kala, on kristittyjen tunnusmerkki alkukirkon eli jakamattoman kirkon ajoilta. Jakamattomaan kirkkoon viittaa myös ekumenian tunnuskuva vene. Vene, joka kuljettaa matkalla olijoita yhteiseen suuntaan. Kappelin ulkoseinät, kalan tai veneen kyljet, on katettu kuparilla. Hapettuessaan vihreäksi ne sulautuvat ympäröivään metsikköön.
Kun kappeliin tulija avaa oven, hän astuu kuin suunnattoman suuren kalan vatsaan – kuten epätoivossaan Herraan turvannut Joona hyvin kauan sitten. Kalan kylkiä tukevat korkeat puukaaret.
Suunnitelman mukaan rakennus on 300 neliömetriä. Kaikki sisärakenteet ovat suomalaista mäntypuuta: lattia, seinät, jykevä alttari ja veistokselliset penkit, joille mahtuu rinnakkain istumaan 200 henkilöä.
Rakennus antaa tilaa taiteelle – kuville, sävelille, sanoille. Se on arkkitehtuuriltaan pienintä yksityiskohtaa myöten jo itsessään taideteos.
IHMISET
Taidekappelin tekijät
Hannu Konola
Taiteilija
Teologian maisteri Hannu Konola oli Turussa asuva taidemaalari ja lasitaitelija, joka ryhtyi päätoimiseksi kuvataitelijaksi vuonna 1979. Taidehistoriaa ja lasimaalausta opiskelleen taitelijan lasimaalauksia löytyy kuudestatoista kirkosta ja muutamista liikerakennuksista.
Matti Sanaksenaho
Arkkitehti, professori
Matti Sanaksenaho on helsinkiläinen arkkitehti, joka suoritti arkkitehdin tutkintonsa Helsingin Teknillisessä Korkeakoulussa vuonna 1993. Hän on opettanut useissa alan kouluissa, ja saanut urallaan useita tunnustuksia ja palkintoja, mm. kansainvälisen Barbara Cappochin -arkkitehtuurinpalkinnon vuonna 2007.
Taidekappelin kannatusyhdistyksen hallinto
JÄSENKOKOUS
Kannatusyhdistyksen jäsenet kutsutaan viralliseen kokoukseen joka toinen vuosi.
Jäsenkokous valitsee Valtuuskunnan jäsenet.
VALTUUSKUNTA
Valtuuskunnan toimikausi on kaksi vuotta.
Toimikaudella 2023 – 2024 valtuuskuntaan kuuluu 49 jäsentä.
Valtuuskunnan puheenjohtaja on arkkipiispa Tapio Luoma sekä varapuheenjohtajina Metropoliitta Arseni, asiainhoitaja Marco Pasinato ja kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen.
HALLITUS
Kannatusyhdistyksellä on hallitus, jonka valtuuskunta valitsee vuodeksi kerrallaan. Hallitukseen kuuluvat:
puheenjohtaja Pertti Ruotsalo, varapuheenjohtaja Jouni Elomaa ja jäsenet Sakari Itähaarla, Anne-Sophie Kajander, Hannele Kulmala, Hanna Lehto, Maija Lipasti, Mikael Miikkola, Jouko Suonpää ja Ville Viitanen.
Hallituksen sihteeri on toiminnanjohtaja Aira Kuvaja.
KUNNIAPUHEENJOHTAJAT
Kannatusyhdistyksen kunniapuheenjohtajiksi on kutsuttu maaherra emerita Pirkko Työläjärvi ja arkkipiispa emeritus John Vikström.
TUNNUSTUKSET
Palkinnot ja maininnat
Arkkitehti Matti Sanaksenaholle myönnettiin vuonna 2007 kansainvälinen Barbara Cappochin -arkkitehtuuripalkinto taidekappelin suunnittelusta.
Kappelisuunnitelma sai jaetun ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä arkkitehtuurikilpailussa Sofiassa 1998 ja oli esillä Tokiossa ja Moskovassa.
Arvostettu japanilainen arkkitehtialan lehti a+u, Architecture and Urbanism esitteli taidekappelin lukuisin värikuvin keväällä 1997 sekä elokuussa 2006.
Ikthys oli Tokiossa elokuussa 2003 edustamassa suomalaista kirkkoarkkitehtuuria Pyhä tila -näyttelyssä, ja lisäksi sekä Helsingissä Rakennustaiteen museossa sekä Venetsian Biennalissa.
Suomen virallinen matkailusivusto VisitFinland listaa Taidekappelin yhdeksi Suomen ikonisimmista nykyarkkitehtuurikohteista:
Kuvat: Marko Koskelin