Sakari Alhopuro: Pohjoisen lintuja

Sakari Alhopuron valokuvanäyttely “Pohjoisen lintuja” on esillä Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa Turussa 2–29.9.2021.

Sakari Alhopuro on turkulainen lääkintöneuvos ja luonnonvalokuvaaja. Alhopuro perusti lääkäriasema Pulssin vuonna 1973. Vuosien varrella Pulssi kasvoi Suomen suurimmaksi yksityisomistuksessa olevaksi lääkärikeskukseksi ja sairaalaksi. Vuonna 2011 Pulssi myytiin Terveystalolle. Alhopuro sijoitti kaupasta saadut varat suomalaisiin pörssiosakkeisiin. Sijoitukset olivat kannattavia. Kaksi ja puoli vuotta sitten näiden osakkeiden tuotoilla perustettiin Sakari Alhopuron säätiö, joka edistää ja tukee korkeatasoista lääketieteellistä tutkimusta, monitieteistä ympäristötutkimusta, luonnon monimuotoisuutta ja luonnonsuojelua, kulttuuria ja suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia sekä liikesivistystä ja yrittäjyyttä.

Valokuvauksesta Sakari Alhopuro kiinnostui jo kymmenvuotiaana saatuaan isältään Amerikan-tuliaisena oman kameran.

“Luonnonkuvauksen aloitin 40 vuotta sitten. Olin sitä ennen innokas metsästäjä. Olin Viitasaarella ystäväni kanssa metsästämässä jäniksiä. Ajokoira ajoi ja minä istuin kannolla passissa. Koira ajoi jäniksen eteeni, painoin liipasinta ja osuin, jolloin jänis rääkäisi kuin pieni lapsi. Se tuntui pahalta. Tämän seurauksena luovuin aseista ja metsästyksestä ja hankin tilalle kameran lintukuvaukseen”, hän kuvailee.

Luontokuvaus johti siihen, että Alhopuro vietti paljon aikaa Kuusamossa. “Minulla oli siellä parhaat opettajat luonnonvalokuvauksessa, ammattiluonnonkuvaajat Hannu Hautala ja Petteri Törmänen. Jälkimmäinen on toiminut useissa kuvauksissani kuvausjärjestelijänä ja rakentanut kuvauskojuja Kuusamoon, Posiolle ja Utsjoelle.”

Muutokset pohjoisen luonnossa ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat järkyttäneet Alhopuroa. “Olin pohjoisessa ensimmäisen kerran isäni kanssa 11-vuotiaana vuonna 1956. Muistan hyvin, mitä lintuja siellä silloin oli. Monet niistä ovat nyt erittäin uhanalaisia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät kaikkein selvimmin pohjoisessa. Lintujen määrä on vähentynyt myös suomalaisen metsänhoidon vuoksi”, Alhopuro toteaa. Hän on kirjoittanut artikkeleita luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä elintarvikekemian emeritusprofessori Heikki Kallion kanssa.

Aiempiin näyttelyihinsä Alhopuro on kuvannut muun muassa pakkoluovutetun Karjalan luontoa, saaristomerta ja muun muassa karhuja. Taidekappelin näyttelyn kuvat ovat Kuusamosta ja Utsjoelta, ja keskittyvät lintuihin. Ne on otettu kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Taidekappelin “Pohjoisen lintuja” -näyttelyn toteutumisessa on ollut ratkaisevassa asemassa taiteilija, AD Kari Tapana. Hän on toiminut näyttelyn koordinaattorina ja kuvankäsittelijänä. “Minulla on vähintäänkin kymmeniätuhansia kuvia, joista on ollut vaikea valita näyttelyyn tulevat kuvat. Kari on auttanut minua tässäkin”, Alhopuro antaa tunnustusta.

Taidekappelista on tullut Alhopurolle läheinen myös hänen ystävänsä, taidekappelin isän, edesmenneen taiteilija ja rovasti Hannu Konolan kautta. “Taidekappeli on ainutlaatuinen taideteos koko maailmankin mittakaavassa, ja sen tulevaisuus on turvattava”, Alhopuro toteaa.