3.11. – 30.11. Ritva Sofia Lintu: Värejä tulesta II.

Keramiikkareliefejä ja -veistoksia.

Näyttely kuvaa uskonnon kulkua mm. mytologisten rumpujen, shamaanipuun ja Kullervo-teeman kautta kristillisiin Neitsyt Maria – ja Jeesus-kuviin.

Vincent van Gogh on sanonut: ”Tulta ei voi koskaan päästää karkaamaan sielustaan, vaan sitä on kohennetava.” Jätettyäni opettajan työni, ”raku” vei minut mukanaan. Yli 500 vuotta vanhalla japanilaislla polttotekniikalla olen tehnyt karheasta savesta useita
aihekokonaisuuksia ja niistä monia näyttelyitä. Rakutekniikalla on omat rajansa. Töiden kokoa ei voi rajattomasti suurentaa. Polttaminen on vaativaa, eikä lopputulosta voi täydelleen hallita, vaan esineen säröt ja värisävyt tulevat usein sattuman kautta. Lisäksi vielä työt arvaamattomasti halkeavat. Työnpinta onkin kauneimmillaan karkeana ja rosoisena.
Kansanrunouden, etenkin Kalevalan hahmot saivat taiteessani muotonsa Kalevalan naisissa ja Kullervossa. Kansanrunojen Marjatta, vaatimaton pikkutyttö, esiintyy ”piikana pikkaraisena” tai ”pyhäisenä vaimona valkea verisenä”. Marjatan paikan saa kansan keskuudessa Neitsyt Maria.
Toinen suurhahmoni on Kalevalan Kullervo, hylätty ja hyväksi käytetty lapsi, joka ajautuu epäonneen ja tuhoon. Hänen mukanaan kuljin kolme vuotta.
Kansanrunouden rinnalla ajatuksissani kulkevat Raamatun pyhät aiheet. Vaikuttava Etiopian matka ja siellä tutustuminen Unescon suojelemiin kirkkoihin toi värikylläisyyttä töihini. Töistäni syntyi Valamon näyttely, ja se oli valtaisa kokemus. Sittemmin kiinnostukseni suuntautui varhaiseen suomalaiseen  shamanismiin. Tarkoitukseni on tuoda ymmärrettäväksi ja lähemmäksi nykypäivää esi-isiemme perimätietoa, sekä
vähentää epäluuloa vanhaa shamanismia kohtaan.